Mitäs sitten tehtäis?

otherAppsImage13

Hän solahti sujuvasti arkeeni. Heräsi aamuisin kolme varttia ennen minua, keitti puuron valmiiksi, antoi suukon ja lähti palatakseen takaisin 12 tunnin kuluttua. Siinä arjessa oli ennätyspaljon likaisia astioita, ennen näkemättömän suuria pyykkivuoria ja loputtomasti helliä hipsutuksia.

Mutta oli myös muuta. Menneestä kiinni pitävät haamut ja tulevaisuuden uhkakuvat. Kumpikin kipuili omien taakkojensa kanssa, hiljalleen otti esille painaneita asioita ja laittoi yhteiseen rekeen. Monia mörköjä tuotiin niiden viikkojen aikana päivänvaloon.

Ja sitten loppuivat viikot. Aivan yhtä yhtäkkisesti kuin olivat alkaneetkin.

Soitin äidille viimeisenä yhteisenä sunnuntainamme.

Puhelin hälyttää.

”Oo sitten ihan hissukseen, kun en oo kertonut susta vielä äi—”

”Haloo? Jaa mitä et ole kertonut?”

”Haloo? Ai moikka äiti! Mitä kuuluu?”

”Kiitos oikein hyvää. Mitä et ole kertonut?”

”Ömmm… niin… siis… niiin että… ööö… mulla on poikaystävä.”

”JESJESJESJES! IHANAA! KUKA SE ON? LAITA KUVA! ONKO SE PITKÄ? MISSÄ TE TAPASITTE? VOI MITEN IHANAA!”

Se taitaa olla nyt sitten virallista.

Mainokset

3 kommenttia artikkeliin ”Mitäs sitten tehtäis?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s